ks http://seura.fi/puheenaihe/oikeuslotto/

20.3.2014

Katkelmia Mikael Vehkaojan kirjoituksesta

Kirjoitus koskee Aurejärven muistelmia. Lopussa on linkki Virolaisen arvioon kyseisestä kirjasta ja kirjoittajasta.

– – – –
Vuosina 1994–2009 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) peräti 74 langettavaa päätöstä. Se on enemmän kuin muut Pohjoismaat yhteensä. EIT:n sananvapaustuomioissa Suomi huitelee samalla viivalla entisen neuvostotasavalta Moldovan kanssa.
– – – –
Seura pyysi kolmea oikeusprofessoria kertomaan, mitä he ajattelevat oikeusjärjestelmästä.
– – – –
Jukka Kekkonen
– – – – –
…Katsotaan vaikka tuomioiden muutosprosentteja.
Suomalaiset hovioikeudet käsittelivät vuonna 2012 kymmenen tuhatta asiaa. Perustelu ja lopputulos muuttuivat joka neljäs kerta. Kouvolan hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota hanakammin kuin muut, joka kolmas kerta.
Törkeiden pahoinpitelyiden kohdalla ero on vielä suurempi. Koko Suomen keskiarvo oli 35 prosenttia. Kouvolan hovioikeus muutti peräti 53 prosenttia käräjäoikeuden päätöksistä ja perusteluista. Luku herättää kysymyksen, tulkitaanko Kouvolassa lakia eri tavalla kuin muualla Suomessa.
– – – –
Juristien kiinnostus rahaa kohtaan näkyy myös oikeudenkäyntikuluissa. 2000-luvulla ne ovat nousseet hurjaa vauhtia – yli 20 prosenttiyksikköä.
Joka toisessa oikeuskäsittelyssä osapuolten kulut ovat suuremmat kuin riideltävä pääoma.
”Köyhälle ja rikkaalle se ei ole ongelma. Mutta keskituloiselle tällainen kehitys aiheuttaa vaikeuksia.
– – – – –
Jippiin johtajat asetettiin syytteeseen talousrikoksista. Oikeutta käytiin ennätykselliset 12 vuotta.
Tietokirjailija Petteri Järvinen käy koko prosessin läpi Jippii-kirjassaan. Järvinen kritisoi tapahtumia vahvoin sanankääntein: ”Esitutkinta painottui vääriin tapahtumiin, syyttäjä rakensi juttunsa salaliittoteorian varaan, ensimmäinen hovioikeus käsitteli asiaa puolueellisesti ja media raportoi oikeudenkäynnistä valikoivasti.”
Lopulta Jippiin johtajat vapautettiin syytteistä. Järvisen mukaan oikeudenkäynnissä oli vain yksi voittaja. Syytettyjen asianajajat kuittasivat palveluksistaan 7,6 miljoonan euron tilin. Siitä rahasta suomalaiset veronmaksajat maksoivat 4,4 miljoonaa euroa.
– – – –
Havansi
– – – –
Havansin mukaan tuomarin työ on nykyään vaativampaa kuin ennen 90-lukua, koska kuvaan ovat tulleet Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU-oikeus.
Siitä huolimatta nuoret lakimiehet eivät mielellään hakeudu käräjäoikeuden tuomareiksi.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tehnyt asiasta kyselytutkimuksen. Sen mukaan juristit pitävät tuomareiden nimitysmenetelmää kehittymättömänä, ja palkkaa huonona.
”Asianajotehtävissä pääsee verrattomasti paremmille tuloille kuin tuomarin tehtävissä. Voi kysyä, onko tuomariksi hakeutuvassa aineksessa toivomisen varaa”, Havansi sanoo.
– – – –
Aurejärvi
– – – –
Korkeimman oikeuden jäseniä Aurejärvi ripittää näin:
”Oikeusneuvokset …  vääristelivät tupakan koko historian pyrkiessään kirjoittamaan tuomion niin, ettei kukaan voisi tulevaisuudessakaan vaatia tupakkayhtiöiltä vahingonkorvausta. Samalla he vääristelivät osan Suomen yleistä historiaa… Minä olisin mielelläni potkaissut [em. oikeusneuvokset] pois tuomarinvirasta ja passittanut heidät vankilaan.”
– – – –
Alan sisällä kirja on aiheuttanut pirteää keskustelua. Aina välillä Aurejärven hihaan takertuu kadulla vanha kollega, joka ottaa kirjan puheeksi. ”Moni on sanonut minulle, että se, mitä kirjassa kerron, on aivan totta.” Miksi juristit eivät puhu asiasta julkisesti? Aurejärven mukaan he eivät uskalla. ”Jos käytännössä toimiva lakimies arvostelee käräjäoikeuden tuomareita, hän häviää kaikki juttunsa.” Aurejärven mukaan oikeussalissa on yhä voimassa suosikkijärjestelmä. Hyvä juristi ei näytä pettymystään, ettei leimautuisi tuomarin silmissä inhokiksi.
– – – –

 

audiatur et altera pars: http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2013/09/778-erkki-aurejarven-muistelmat.html

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.