OM seminaari 8.3.2019 – Ylivelkaantumisen torjunta

Oikeusministeriön seminaari 8.3.2019 – Ylivelkaantumisen torjunta tänään ja huomenna – Mitä on tehty ja mitä seuraavaksi.
Seminaarissa käsiteltiin nimenomaan ns. pikavippejä, mutta myös yleensäkin korkeakorkoisia lainoja ja niistä johtuvaa ylivelkaantumista.
Puhujina oli aluksi oikeusministeri Häkkänen ja sen jälkeen valtiovarainministeriön edustajana osastopäällikkö Leena Mörttinen, Takuusäätiön Juha Panzar ja lisäksi puhujat Finanssialat ry:stä ja kilpailuvirastosta.
Maksuhäiriömerkinnän saaneita on jo yli 380.000 ja määrä on kasvussa. Velkomustuomioita annetaan yli 400.000 vuodessa. Osittain velkaantuminen johtuu työttömyydestä, kun työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Uusi velkaantumisen muoto on myös suuret asuntoyhtiölainat, joita käytetään enenevässä määrin uusien asuntojen markkinoinnissa. Rahoitusvastikkeet tulevat joissain tapauksissa kohtuuttoman suuriksi, kun suurin osa asunnosta on rahoitettu asuntoyhtiön ottamalla velalla.
Hallitus yrittää ensisijaisesti saada pikavipit kuriin kuluttajaluottojen sääntelyllä. Hallituksen esityksessä 230/1918vp ehdotettiin muutettavaksi kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevaa lukua, asunto-omaisuuteen liittyviä kuluttajaluottoja koskevaa lukua sekä sopimuksen sovittelua ja tulkintaa koskevaa lukua. Muutosten pääasiallisena tavoitteena on vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia. Korkokatto laajennettiin koskemaan kaikkia kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluvia luottoja. Korkokatto määritellään nykyisestä luoton todelliseen vuosikorkoon pohjautuvasta korkokatosta poikkeavasti siten, että laissa asetetaan yläraja nostetulle luotolle perittävälle korolle (max. 20% per annum). Tämän lisäksi rajataan oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia. Hintasääntelyn laajentamisella pyritään kohtuullistamaan markkinoilla tarjolla olevien kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentämään kuluttajaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Korkokattomallin muutoksella pyritään siihen, että sääntely olisi nykyistä tehokkaampaa ja sen noudattaminen ja valvonta yksinkertaisempaa. Tavoitteena on myös lisätä luottojen hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa 4.3.2019 ja lakimuutokset astuvat voimaan 1.9.2019. Laki koskee vain uusia luottoja eli vanhat korkeakorkoiset luotot jäävät voimaan.
Muita toimenpiteitä velkaantumisen estämiseksi ovat mahdollinen pikaluottojen markkinoinnin sääntely, ylivelkaantuneiden tukipalvelut ja yksityishenkilöiden
velkasaneerausten helpottaminen. Tällä hetkellä velkasaneeraukseen on päässyt vain noin 4% hakijoista.
Yleisön kanssa käydyssä keskustelussa ehdotettiin ylivelkaantumisen estämiseksi myös selvempää kiskonnan rikosoikeudellista määrittelyä ja velkavastuusta vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin käyttöönottoa, joskin virkamiesajatus tuntui kulkevan ”latua”, että velkajärjestely ajaisi samaa asiaa kuin henkilökohtainen konkurssi.
Pikavipit eivät ilmeisesti ole aiheuttaneet kiskontasyytteitä, vaikka tutkintapyyntöjä on tehty ja lain kiskontaa koskeva määritelmä antaisi siihen mahdollisuuden. Toki alioikeuskäytäntö, mitä vähäistä on syntynyt, on suhtautunut nihkeästi syytteisiin.
Vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin sijasta oikeusministeriön edustaja tuntui olevan mieluummin velkasaneerauksen kehittämisen puolesta. Vapauttava henkilökohtainen konkurssi on käytössä ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Pekka Salo

Leave a Reply

Your email address will not be published.