ks arviomuistio

Lisäksi ks. kommentit alempana. Sinne kerrytetään jäseniltä tulleita ajatuksia muutostarpeiksi.

Linkit menneiden hallitusten hallitusohjelmiin

Marinin hallitusohjelma 3.3.1

Orpon hallitusohjelma kohta 10.2

https://valtioneuvosto.fi/hankkeet

Lausuntopalvelun käyttötarkoitus

Lausuntopalvelu.fi on verkkopalvelu joka toteuttaa julkishallinnon lausuntomenettelyn sähköisenä palveluna.

Palvelun tarkoitus on tehostaa lausuntomenettelyä tarjoamalla kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille yhdenmukainen verkkopalvelu jossa lausuntopyynnöt voidaan julkaista, antaa lausuntoja ja käsitellä annettuja lausuntoja.

Palvelulla on tarkoitus helpottaa lausuntomenettelyä, kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisätä valmistelun ja lausuntomenettelyn läpinäkyvyyttä ja laatua.

Palvelun käyttö on käyttäjille maksutonta. Palvelua ylläpitää oikeusministeriö.

Alla on linkki asian aikaisempaan vaiheeseen.

https://vrk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/omaisen-kuolemaan-liittyvan-palvelupolun-muotoilu-kaynnistyi-ekosysteemifoorumissa

Hautaus ja lakipalvelut työpaja 29.10. klo 13-16. ja yhteenveto marraskuussa.

Summaariset riita-asiat tarkoittavat kirjallisessa menettelyssä ratkaistavia asioita, jotka voidaan panna käräjäoikeudessa vireille tavanomaista suppeammalla haastehakemuksella. Suppeaa haastehakemusta voidaan käyttää asiassa, joka koskee

tietyn määräistä saamista (esim. vuokrasaatavat, puhelin- ja sähkölaskut),
hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka
häätöä.
Käyttö edellyttää kantajan ilmoitusta siitä, ettei asia ole hänen käsityksensä mukaan riitainen.

Summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsitellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan käräjäoikeuksissa. Nämä käräjäoikeudet kuitenkin käsittelevät lainmuutoksen voimaantullessa vireillä olevat asiat loppuun.

Perintätoiminnan harjoittajalla on oltava palveluksessaan perintätoiminnasta vastaava henkilö

Asianajajat ovat uudessa laissa eri asemassa kuin luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_206+2017.aspx

Yhdistyksemme lausunto on toimitettu lausuntopalvelu.fi palveluun määräajassa.

Lausuntomme on saatavilla myös tämän linkin takaa.

Oikeusministeriö 16.3.2018 13.34
Tiedote

Oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa perusteellisen keskustelun lupalakimiesjärjestelmästä ja sen mahdollisista muutostarpeista. Häkkänen kertoi asiasta tänään Helsingin hovioikeuspiirin lainkäyttöpäivässä.

– Lupalakimiehet toimivat asiamiehinä oikeusprosesseissa ja sitä kautta toteuttavat kansalaisten oikeusturvaa. Lupalakimiehiä koskevalla sääntelyllä on suora yhteys oikeusturvaan. Tänä keväänä on syytä käydä perusteellinen keskustelu asiamiesten osaamistason ja muiden elementtien sääntelyn kehitystarpeista. Lähetämme muutostarpeita arvioivan muistiomme lausunnolle, ministeri Häkkänen sanoi.

Suomessa oikeudenkäyntiavustajien osaamista säännellään niin sanotulla lupalakimieslailla, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Vuodesta 2014 lähtien oikeudenkäynnissä on saanut toimia avustajana vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut lakimies. Muutoksilla on haluttu parantaa oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvaa ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytyksiä.

– Oikeudenmukaiseen tuomioistuinprosessiin tarvitaan ammattitaitoinen tuomioistuimen henkilöstö, syyttäjät ja asiamiehet. Se, että oikeussalissa avustajana voi toimia vain tietyn osaamistason osoittanut juristi, on mielestäni tärkeä kysymys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen kannalta, Häkkänen sanoi.

Lupalakimiesjärjestelmän käyttöönoton jälkeen on kuitenkin tuotu esiin, että laki on osittain tulkinnanvarainen ja puutteellinen. Tarvetta muutoksille on nähty muun muassa luvan myöntämisen edellytyksissä, valvonnan laajuudessa, luvan peruuttamisen edellytyksissä, avustajien palkkioriitojen käsittelyssä ja oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajuudessa. Häkkäsen mukaan tämä antaa aiheen avoimeen keskusteluun siitä, tulisiko lakia lähteä muuttamaan.

– Tärkeimpänä asiana on pitää kiinni siitä, että oikeudenkäyntiavustajien osaamisen minimitaso turvataan. Tärkeää on kuitenkin myös se, ettei kynnys oikeudenkäyntiavustajaksi pääsemiseen nouse liian suureksi, sillä lakimiesten yksi perinteisimpiä tehtäviä on toimia oikeudenkäyntiavustajana. Pidän tärkeänä, että nyt käydään perusteellinen keskustelu siitä, mikä on minimiosaamisen taso, joka tuomioistuinjuristiksi pääsemiseltä edellytetään.

Oikeusministeriössä laadittu arviomuistio aloitteissa esiintuoduista mahdollisista lain muutostarpeista lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Häkkäsen mukaan asiassa saatavan lausuntopalautteen perusteella arvioidaan, millaisin toimiin on mahdollisesti aihetta ryhtyä lupalakimiesjärjestelmän kehittämiseksi.

Liitteenä arviomuistio