Modernit yhteiskunnat rakentuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6ille. S\u00e4\u00e4nn\u00f6t puolestaan monimutkaistuvat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun yhteiskunta kehittyy, taloudelliset suhteet monimuotoistuvat ja julkinen valta laajenee. Juristikunnan olemassaoloa ei siten voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ammatillisena traditio\u00adna, vaan rakenteellisena seurauksena s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisesta yhteiskunnasta.<\/p>\n\n\n\n
Kun yhteiskunnassa on omistusoikeus, sopimuksia, verotusta, rikosoikeudellinen j\u00e4rjestelm\u00e4, perheoikeudellisia suhteita, yhti\u00f6it\u00e4 ja muita oikeushenkil\u00f6it\u00e4, valtio ja julkinen valta, niin tarvitaan j\u00e4rjestelm\u00e4, Antiikin Roomassa muodostui oikeudellinen asiantuntijakunta; Englannissa syntyi common law -j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 on keskeinen rooli. Ranskassa muodostui lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6pohjainen civil law -traditio.<\/p>\n\n\n\n
Juristikunta ei siis ole syntynyt sattumalta, vaan vastauksena yhteiskunnalliseen tarpeeseen: s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulkintaan, systematisointiin ja soveltamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Nykyinen oikeusj\u00e4rjestys on kerroksellinen: lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, asetukset, viranomaisohjeet ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 muodostavat moniportaisen kokonaisuuden. Se on my\u00f6s menettelyllinen: m\u00e4\u00e4r\u00e4ajat, muotovaatimukset ja prosessuaaliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ratkaisevat usein asian lopputuloksen. Monissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 se on kontradiktorinen: osapuolten aktiivinen argumentaatio on osa totuuden ja oikeuden tavoittelua.<\/p>\n\n\n\n
Ilman oikeudellista koulutusta jopa hyvin koulutettu ja \u00e4lyk\u00e4s henkil\u00f6 voi joutua merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen. Oikeudellisen virheen kustannus voi olla rikostuomio, taloudellinen menetys, sopimusvastuu tai oleskeluoikeuden menetys. Juristikunta on olemassa, koska v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen hinta on usein korkea.<\/p>\n\n\n\n
Juristit eiv\u00e4t ainoastaan tulkitse s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, vaan tasapainottavat valtasuhteita. Oikeudellisissa suhteissa osapuolet ovat harvoin tosiasiallisesti tasavertaisia.<\/p>\n\n\n\n
Tyypillisi\u00e4 asetelmia ovat: valtio vastaan rikoksesta syytetty, ty\u00f6nantaja vastaan ty\u00f6ntekij\u00e4, pankki vastaan velallinen, maahanmuuttoviranomainen vastaan turvapaikanhakija<\/p>\n\n\n\n
Ilman oikeudellista edustusta vahvempi osapuoli dominoi helposti menettely\u00e4. Juristiammatin yksi keskeinen funktio onkin institutionaalisen ep\u00e4symmetrian hallinta.<\/p>\n\n\n\n
Onko juristeista hy\u00f6ty\u00e4? Vastaus riippuu arviointikriteerist\u00e4. Juristit ovat mitattavissa olevalla tavalla hy\u00f6dyllisi\u00e4 ainakin kolmessa suhteessa.<\/p>\n\n\n\n
Juristit kohtaavat kuitenkin jatkuvaa moraalista kritiikki\u00e4: He puolustavat syyllisi\u00e4, He hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t \u201cporsaanreiki\u00e4\u201d. He lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kustannuksia. He monimutkaistavat riitoja. Rakenteellinen vastav\u00e4ite on, ett\u00e4 oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei perustu moraaliseen puhtauteen vaan menettelylliseen oikeudenmukaisuuteen. J\u00e4rjestelmiss\u00e4 oikeudellinen ammattikunta toimii osana prosessuaalista tasapainoa.<\/p>\n\n\n\n
Perusajatus on, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii parhaiten, kun molemmat osapuolet ovat vahvasti edustettuina. T\u00e4m\u00e4 periaate on sis\u00e4\u00e4nrakennettu muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden toimintaan. Kontradiktorinen argumentaatio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keinona tuottaa laadukkaampia ja perustellumpia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n
Ep\u00e4mukava totuus<\/p>\n\n\n\n
Juristit eiv\u00e4t ole sankareita eiv\u00e4tk\u00e4 konnia. He ovat kannustinj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toimivia ammattilaisia, asiakkaidensa edustajia ja rakenteellisen vallan tulkitsijoita. Ammattikuntaan kuuluu erinomaisia asiantuntijoita, keskinkertaisia suorittajia ja my\u00f6s ep\u00e4eettisesti toimivia yksil\u00f6it\u00e4. Enemmist\u00f6 toimii kuitenkin institutionaalisten reunaehtojen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Juristiammatti ei ole olemassa siksi, ett\u00e4 juristit olisivat moraalisesti ylivertaisia, vaan siksi, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjainen yhteiskunta tuottaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikeudellista kitkaa.<\/p>\n\n\n\n
Voisiko yhteiskunta toimia ilman laajaa juristikuntaa? Teoriassa kyll\u00e4 \u2013 jos oikeus olisi yksinkertaista, t\u00e4ysin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4, automaattisesti sovellettavaa. T\u00e4ll\u00f6in riidat ratkaistaisiin pitk\u00e4lti hallinnollisesti ja algoritmien avulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikeus on kuitenkin poliittista, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen merkitykset ovat tulkinnanvaraisia ja intressit ovat ristiriidassa. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa juristikunta ei ole historiallinen j\u00e4\u00e4nne, vaan rakenteellinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n\n\n\n
Niin kauan kuin oikeus on normatiivinen, tulkinnanvarainen ja sidoksissa valtaan, juristit pysyv\u00e4t keskeisen\u00e4 osana oikeusvaltion toimintaa… teko\u00e4ly voi antaa nopeasti ”v\u00e4\u00e4ri\u00e4” vastauksia. Oikeus on auditoriosidonnaista on joku aikaisemmin sanonut. Jos auditorio tyytyy AI:n nopeasti antamiin vastauksiin, siit\u00e4 voi synty\u00e4 toinen todellisuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Modernit yhteiskunnat rakentuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6ille. S\u00e4\u00e4nn\u00f6t puolestaan monimutkaistuvat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun yhteiskunta kehittyy, taloudelliset suhteet monimuotoistuvat ja julkinen valta laajenee. Juristikunnan olemassaoloa ei siten voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ammatillisena traditio\u00adna, vaan rakenteellisena seurauksena s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisesta yhteiskunnasta. Kun yhteiskunnassa on omistusoikeus, sopimuksia, verotusta, rikosoikeudellinen j\u00e4rjestelm\u00e4, perheoikeudellisia suhteita, yhti\u00f6it\u00e4 ja muita oikeushenkil\u00f6it\u00e4, valtio ja julkinen valta, niin tarvitaan j\u00e4rjestelm\u00e4, Antiikin Roomassa … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2402391,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_cbd_carousel_blocks":"[]","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2402377","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","latest_post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2402377","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2402377"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2402377\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2402403,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2402377\/revisions\/2402403"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2402391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2402377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2402377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alaki.fi\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2402377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}