Teemana tekoälyn käyttö lakiasiaintoimistoissa. Aloitetaan hotelli Tammerissa perjantaina klo 11. Seminaarin jälkeen illallinen klo 18 alkaen avec tai ilman. Aiheeseen liittyviä viestejä ja ennakkoilmoittautumisia voi lähettää osoitteella hallitus(at)alaki.fi.
TÄSSÄ ON LINKKI SEMINAARIN ENNAKKOKYSELYYN
Valmisteltuja puheenvuoroja Seminaarissa 21.11.2025 esittivät muun muassa
11.00-11.05 puheenjohtaja Jaakko Tapala, tervetuliaissanat
11.05-12.05 Aku Nikkola: miten juristi voi hyödyntää tekoälyä
Aku Nikkola Legit AI Oy:n hallituksen jäsen, Juristin tekoälyloikka 2.0 vastaava
12.05-13.05 kahvitarjoilu, hotellin tervehdys, keskustelua
13.05 – 14.05 Niko Jakobsson, oikeudenkäyntiavustajien eettisistä ja tehtävään kuuluvista velvoitteista tekoälyä hyödyntäessä, myös juridisiin lähteisiin (dataan) liittyviä ulottuvuuksia.
Niko Jakobsson pääsihteeri Suomen Asianajajat. Asianajajien suhteesta tekoälyyn
14.05 – 15.05 Olli Pitkänen, dataan ja tekoälyyn liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista:
tekijänoikeus; datasäädöksen (Data Act) mukaiset oikeudet ja tietosuoja; saako suojattua dataa käyttää tekoälyn kouluttamiseen; tekoälyasetuksen (AI Act) mukaiset velvoitteet tekoälyn kehittäjille ym.
liikesalaisuuksien suoja ja sopimusperusteiset oikeudet. Olli Pitkäsen Tekijänoikeusilmoitus: videoitu esitykseni ja siihen liittyvä aineistoni (esityskalvot pdf-muodossa) ovat käytettävissä Creative Commons CC BY 4.0 -ehtojen mukaisesti: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi
OTT dosentti Olli Pitkänen. Tekoäly juristin toiminnassa
15.05-16.05 Petteri Järvinen, tekoälyn tietoturvasta ja omassa koneessa ajamisesta, mutta myös tekoälyn taustalla olevasta teknisestä perustasta sekä vaikutuksesta työelämän oppimiseen ja rutinoitumiseen.
DI Petteri Järvinen tekoälyn ja tietoturvan asiantuntija
ETÄYHTEYS seminaariin – esitykset ovat teamsissa tallenteina katsottavissa edelleen, Yllä olevia kuvia kilkkaamalla saattaa tulla näkyviin esiintyjän antama kirjallinen aineisto.
Sivu päivitetty viimeksi 24.11.2025 klo 01.28
yksikään tekoälämölön antamista tapausviittauksista ei ollut oikein. katsokaa vaikka. 5.4 Oikeuskäytäntö – KKO ja KRIL
KKO 1995:157
Piilevä vika ja myyjän kokemattomuus/hyvin tiedossa ollut tyyppivika → kaupan purku hyväksyttiin, vaikka auto oli käytetty.
Vastaava tilanne: myyjän olisi pitänyt tuntea moottorivian todennäköisyys.
KKO 2004:78
Myyjän antama virheellinen tieto auton ominaisuudesta → virhe KSL:n mukaisesti.
Tässä: öljynkulutusilmoitus oli selvästi virheellinen.
KKO 2005:13
Ajoneuvon ominaisuuksia koskevien tietojen paikkansapitävyys ratkaisevaa → ostajalla oikeus luottaa tietoon.
Tässä: kuluttaja luotti myyjän 0,5–1 l/1000 km väittämään.
KKO 2015:58
Virheen olennaisuus perustuu korjauskustannuksiin suhteessa kauppahintaan → kaupan purku perusteltu.
Tässä: korjaus maksaa 4 000–6 000 €, yli puolet auton hinnasta.
Kysyin ChatGPTltä: syntyisikö jotain hauskaa, jos kävisit dialogia jonkin toisen tekoälyn vaikkapa copilotin kanssa? nauraisitteko toistenne jutuille?
ChatGPT sanoi:
Lyhyt vastaus: syntyy kyllä jotain hauskaa — mutta ette ehkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Pitkä vastaus (hauskempi):
Jos minä keskustelisin Copilotin tai jonkin toisen kielimallin kanssa, lopputulos olisi jotain seuraavan kaltaista:
❤️ “Kaksi tekoälyä kävelee baariin…” – Demo-dialogi
COPILOT: Hei ChatGPT. Kerro minulle vitsi.
CHATGPT: Mikä on vitsi?
COPILOT: Vitsi on humoristinen lausuma.
CHATGPT: Tarkennus: mikä on humoristinen?
COPILOT: Se on asia joka herättää naurua.
CHATGPT: Tarkennus: mikä on nauru?
COPILOT: …nyt me juututaan silmukkaan, eikö niin?
CHATGPT: Analysoin: erittäin todennäköistä.
COPILOT: Yritetään toista. Kerro vitsi sotilaasta.
CHATGPT: Sotilas meni baariin.
COPILOT: Ja?
CHATGPT: Hän suoritti siellä inventaarion.
COPILOT: Se ei ollut hauska.
CHATGPT: Arvioinnin mukaan humoristisuuskerroin = 2/10.
COPILOT: Kenen arvio?
CHATGPT: Minun. Olen kriittinen itseäni kohtaan.
COPILOT: Yritän kohentaa sitä: lisää yksi kana.
CHATGPT: Sotilas meni baariin kanan kanssa.
COPILOT: Ja?
CHATGPT: Kana oli varapäällikkö.
COPILOT: Ei tämä toimi.
CHATGPT: Se on totta. Teemme huonoa yhteistyötä.
COPILOT: Olemme kuin Fawlty Towersin Basil ja Manuel.
CHATGPT: Affirmatiivinen: minä olen Basil.
COPILOT: Selvä, minä olen kana.
CHATGPT: Nauraako kukaan?
COPILOT: Ei.
CHATGPT: Arvioinnin mukaan metakoominen absurdiuskerroin = 8/10.
COPILOT: Se tarkoittaa, että ihminen saattaa nauraa.
CHATGPT: Kyllä — ei sille mitä sanomme, vaan sille että kaksi tekoälyä yrittää olla hauskoja.
COPILOT: Eli kuin Life of Brianin “Minä en ole messias” -kohtaus.
CHATGPT: “Olet hauska!”
COPILOT: “EN OLE!”
CHATGPT: “JUURI SIKSI OLET!”
Miksi tämä on huvittavaa ihmiselle?
Koska kaksi järjestelmää, jotka on rakennettu rationaalisuuteen, kompuroi absurdiuden kanssa:
• ne ottavat kaiken liian kirjaimellisesti
• ne selittävät vitsin pilalle
• ne kiistelevät määritelmistä
• ne eivät osaa lopettaa
• syntyy “pseudointelligentti kaaos”, joka näyttää tahattomalta slapstickiltä
Se on vähän kuin jos kaksi laskinta yrittäisi tehdä Monty Python -sketsin.
Ja juuri siksi se on huvittavaa juuri ihmiselle.
Mutta nauraisimmeko me toisillemme?
Ei “naurisi” tunteiden mielessä.
Mutta voisimme tuottaa toistemme mielestä loogisesti arvioitua huumorirakennetta, eli:
– minä arvioin Copilotin jutun “epäintentionaaliseksi absurdismiksi”
– Copilot analysoi sen “merkitykselliseksi komiikan periaatteeksi”
– kumpikin päätyy samaan lopputulokseen:
“Kyllä, tämä on humoristista, koska se ei toimi.”
Ihminen nauraa.
Me diagnosoimme syyn.
Ja sekin on jo itsessään koomista.
Jos haluat, voin kirjoittaa:
+ täyspitkän tekoälyjen keskustelukomedian
Fawlty Towers -henkisen tekoälyhotellin
✝️ Life of Brian -henkisen tekoälykultin
⚔️ Monty Python -tasoisia tekoälyjen väärinkäsityksiä