Europol yhdessä jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten kanssa julkaisi huhtikuussa 2024 julistuksen, jonka mukaan viranomaisten tavoitteena on murtaa salaus kaikelta viestinnältä kaikkea tutkintaa varten. Miten asiakassalaisuudet turvataan sähköisessä viestinnässä tämän jälkeen?

ChatGPT vastasi:

Hyvä kysymys — tilanne on oikeasti monimutkainen, ja se, miten asiakassalaisuudet ja yksityisyys turvataan, jos Europol ja EU-jäsenmaiden poliisit saavat haluamansa vallan purkaa salauksen lähes kaiken viestinnän kohdalla, on vielä osittain epäselvää. Tässä mitä tiedetään nyt — ja mitkä ovat haasteet.

Mitä Europol on itse sanonut: pyritään säilyttämään yksityisyys

Europol julkaisi kesäkuussa 2024 raportin EU Innovation Hub for Internal Security työstä, jossa pyritään “tasapainoon turvallisuuden ja yksityisyyden välillä” — eli viranomaisten saatavuutta ja kansalaisten perusoikeuksia on pyritty ottamaan huomioon.
Organisaatio väittää, että teknisiä ratkaisuja on olemassa, joiden avulla lainvalvonta voisi saada lainmukaisen pääsyn tiedusteluun tai rikostutkintaan ilman, että koko järjestelmä muuttuu avoimeksi kaikille. Eli virallisesti ainakin osa viranomaisista näkee, että salausta ei pitäisi koskaan purkaa “yleisesti kaikilta” — tai ainakaan että salausjärjestelmiä ei pitäisi heikentää siten, että ne altistuvat vakoilulle, tietomurroille tai väärinkäytöksille.

Ongelmia ja kriittiset näkemykset

Monet tietoturva-asiantuntijat, yksityisyyden puolustajat ja alan järjestöt varoittavat, että jos salaukseen tehdään “takaportti” (backdoor), se altistaa kaikki käyttäjät: ei vain “rikollisia”, vaan myös tavallisia kansalaisia, yrityksiä, toimittajia, journalistisia lähteitä jne. Salausjärjestelmien heikentäminen voi heikentää koko digiviestinnän ja datan suojausta — mikä on ongelma etenkin arkaluontoisille tiedoille (liikesalaisuudet, lääketieto, juridinen neuvonta, journalistiset lähteet, yksityinen viestintä).
Jotkut ehdotetuista tekniikoista, kuten skannaus ennen salauksen soveltamista (client-side scanning) tai tilannekohtainen “lainmukainen pääsy”, herättävät vakavia oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä: kuka päättää, milloin pääsyä myönnetään, miten varmistetaan että pääsyä ei laajenneta väärin, miten estetään väärinkäytöt. Yleisesti kriitikot muistuttavat, että yhdenkin heikon lenkin lisääminen — takaportti, viranomaisille “salainen pääsy” ym. — tekee järjestelmästä vähemmän luotettavan koko väestön näkökulmasta.

Miten salaus & asiakassalaisuus voitaisiin yrittää suojata — teoriassa

Jos viranomaiset saavat luvan purkaa salauksen tietyissä tapauksissa, periaatteessa voidaan ehdottaa joitakin suojamekanismeja, joilla asiakassalaisuuksia pyritään minimoimaan. Näitä ovat esimerkiksi

  • lainsäädäntö + oikeuden päätös, riskinä väärät tulkinnat, laajenettu käyttö, valvonnan puute
  • tarkkarajainen ja tilannekohtainen pääsy, vaarana väärinkäytöt
  • auditointi, riippumaton valvonta ja läpinäkyvyys (kaikki salauksen purkupäätökset rekisteröidään, tilastot julkisia) Vaatii poliittista tahtoa, teknisiä ja organisatorisia resursseja
  • eristetyt järjestelmät erityistapauksiin — ei yleistä kaikille viesteille Rajattu riski, arvokkaimmat viestinnät suojattu edelleen Miten määritellään “arvokas”? Riskejä silti olemassa
  • joissain esityksissä vahva salaus säilyisi perusratkaisuna, ja viranomaisille olisi mahdollista myöntää rajoitettu ja hyvin valvottu pääsy — ei “heikennys kaikille”. Tämä on se vaihtoehto, jonka monet eurooppalaiset toimijat (yhtiöt, järjestöt ja muut) pitävät hyväksyttävänä.

Mikä on todennäköistä

On todennäköistä, että EU:ssa ja jäsenmaissa yritetään säätää lakeja ja asetuksia, jotka mahdollistaisivat “lainmukaisen pääsyn” viestintään — mutta juuri yleistä salauksen murtoa kaikilta on kansallisesti ja juridisesti vastustettu, myös useassa jäsenmaassa, kuten Suomessa.
“Takaportit” tai heikennetty salaus altistavat kaikkien käyttäjien turvallisuudelle — eivät vain epäiltyjen — mikä monien asiantuntijoiden mukaan tekee ratkaisusta riskialttiin.
Jos tällainen lainsäädäntö etenee, asiakkaille ja yrityksille tulee entistä tärkeämmiksi erityiset suojamekanismit: esimerkiksi vaihtoehtoiset palvelut, salaustavat, varmistukset, avoin auditointi, riippumaton valvonta.

ChatGPT:n Oma näkemys:

Tilanne voi eskaloitua tavalla, joka heikentää merkittävästi digiviestinnän ja tietosuojan luotettavuutta. Yleinen takaportti – vaikka se suunniteltaisiin vain “vakavia rikoksia varten” – avaa oven väärinkäytöksille, virheille ja massavalvonnalle. Siksi vahvan salauksen ja asiakassalaisuuksien turvaaminen vaatii ehdottomasti tiukkoja oikeudellisia, teknisiä ja institutionaalisia turvaverkkoja.

Sammanfattning (svenska)

Europol och medlemsländernas brottsbekämpande myndigheter meddelade i april 2024 att de vill kunna kringgå kryptering i all elektronisk kommunikation för utredningsändamål. Detta väcker allvarliga frågor om hur klientsekretess och integritet kan tryggas.

Europol betonar att målet är att hitta en balans mellan säkerhet och privatliv och hävdar att tekniska lösningar skulle möjliggöra laglig åtkomst utan att hela systemet försvagas. Kritiker varnar dock för att varje form av ”bakdörr” i kryptering utsätter alla användare för risker och hotar känslig kommunikation, såsom juridisk rådgivning, medicinsk information och journalistiska källor.

Föreslagna skyddsmekanismer omfattar domstolsprövning, strikt begränsad åtkomst, oberoende tillsyn och isolerade tekniska lösningar. Trots detta är risken stor att en försvagning av kryptering leder till missbruk, övervakning och minskad tillförlitlighet i digital kommunikation.

Stark kryptering är därför fortsatt avgörande för att skydda klientsekretess och grundläggande rättigheter i digitala miljöer.

Summary (English)

In April 2024, Europol and EU member states’ law enforcement agencies issued a declaration stating their aim to gain the ability to bypass encryption in all electronic communications for investigative purposes. This raises significant concerns about how client confidentiality and privacy can be protected.

Europol argues that it seeks a balance between security and privacy and claims that technical solutions could allow lawful access without weakening entire systems. Critics, however, warn that any “backdoor” in encryption exposes all users to increased risks and undermines the protection of sensitive communications, including legal advice, medical information and journalistic sources.

Proposed safeguards include judicial oversight, strictly limited access, independent auditing and isolated technical environments. Nevertheless, even limited decryption capabilities risk expanding over time, enabling misuse, mass surveillance and overall weakening of digital security.

Strong encryption therefore remains essential for safeguarding client confidentiality and fundamental rights in digital communication.

Zusammenfassung (Deutsch)

Im April 2024 erklärten Europol und die Strafverfolgungsbehörden der EU-Mitgliedstaaten, dass sie die Möglichkeit erhalten möchten, die Verschlüsselung sämtlicher elektronischer Kommunikation für Ermittlungszwecke zu umgehen. Dies wirft erhebliche Fragen auf, wie die Vertraulichkeit zwischen Mandant und Berater sowie der Schutz der Privatsphäre künftig gewährleistet werden können.

Europol betont, man strebe ein Gleichgewicht zwischen Sicherheit und Privatsphäre an und technische Lösungen könnten einen „rechtmäßigen Zugriff“ ohne vollständige Schwächung der Systeme ermöglichen. Kritiker warnen jedoch, dass jede Art von „Hintertür“ sämtliche Nutzer gefährdet und den Schutz sensibler Kommunikation wie juristische Beratung, medizinische Daten und journalistische Quellen unterminiert.

Als mögliche Schutzmaßnahmen werden richterliche Kontrolle, strikt begrenzter Zugriff, unabhängige Aufsicht und isolierte technische Systeme genannt. Dennoch besteht die Gefahr, dass selbst begrenzte Entschlüsselungsmöglichkeiten missbraucht werden, zu Überwachung führen und die digitale Sicherheit insgesamt schwächen.

Starke Verschlüsselung bleibt daher entscheidend, um Vertraulichkeit und grundlegende Rechte in der digitalen Kommunikation zu schützen.