Hei,

Digi- ja väestötietovirasto (holhousviranomaisena) pyrkii tämän viestin lähettämällä välittämään tietoa otsikossa tarkoitetusta ongelmasta ja sen ratkaisemisesta sellaisille tahoille, jotka laativat asiakkailleen edunvalvontavaltakirjoja, joihin haluttaisiin sovellettavan Suomen lakia ja olevan Suomessa vahvistettavissa.

Jos tämän viestin saajana on yhdistys tai katto-organisaatio, pyytäisimme mahdollisuuksienne ja harkintanne mukaan välittämään tätä viestiä sellaisille jäsenillenne tms. sidostahoille, joiden tiedätte tai arvelette laativan ko. asiakirjoja.
- - - -

Pähkinänkuoressa esitettynä pyydämme edunvalvontavaltakirjoja laadittaessa huomioimaan seuraavan:

Lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutukseen (sen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen) sovelletaan sen valtion lakia, jossa valtuutuksen antajalla oli asuinpaikka (habitual residence) valtuutuksen antaessaan.   
Mahdollinen myöhempi muutto / paluumuutto Suomeen ei vaikuta lainvalintaan.  Paluumuutolla on kuitenkin se merkitys, että jos valtuuttaja valtuutuksen vahvistamisvaiheessa edelleen asuu ulkomailla, valtuutus voidaan vahvistaa Suomessa vain täällä olevan omaisuuden osalta, vaikka sovellettavana lakina olisikin Suomen laki. 
Ulkomailla asuva Suomen kansalainen tai täällä aiemmin asunut henkilö voi kuitenkin määrätä, että hänen antamaansa valtuutukseen (sen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen) on sovellettava Suomen lakia.  Tällainen määräys on annettava nimenomaisesti ja kirjallisesti.  Suositeltavinta on tietenkin sisällyttää määräys edunvalvontavaltakirjan tekstiin.  Mitään haittaa ei voine aiheutua siitä, vaikka Suomessa asuvakin henkilö antaisi tällaisen lainvalintamääräyksen.   
Muukin kuin Suomen kansalainen tai Suomessa aikaisemmin asunut henkilö voi antaa määräyksen Suomen lain soveltamisesta valtuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen Suomessa olevan omaisuutensa osalta.
Lainvalintamääräyksen puuttuminen saattaa estää valtuutuksen vahvistamisen, sillä asuinpaikkavaltion laki ei välttämättä tunne mitään valtuutuksen vahvistamismenettelyä.  Toisaalta asuinpaikkavaltion laki saattaa edellyttää esimerkiksi notaarin luona annettua valtuutusta tai valtuutuksen rekisteröintiä jo siinä vaiheessa, kun valtuutus on annettu.  Valtuutus saattaa siis olla sovellettavaksi tulevan lain mukaan pätemätön, jos lainvalintamääräystä ei ole.
On siis erittäin tärkeää, että edunvalvontavaltakirjoja laadittaessa valtakirjan tekstiin tarvittaessa sisällytetään määräys siitä, että valtuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen on sovellettava Suomen lakia.

Laajempaa pohdintaa:

Vähitellen on alkanut tulla vahvistettavaksi ulkomailla asuvien suomalaisten antamia edunvalvontavaltuutuksia. Tällaisia valtuutuksia ovat antaneet esimerkiksi Espanjassa asuvat suomalaiset eläkeläiset ja Ruotsin puoleisen Tornionlaakson asukkaat. Ikävä kyllä olemme havainneet, että näistä valtakirjoista puuttuu oikeastaan säännönmukaisesti määräys siitä, että valtuutuksen ”olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen” on sovellettava Suomen lakia.

Lainvalintamääräys olisi kuitenkin erittäin tärkeä edellä tarkoitetuissa tilanteissa. Jos valtuuttaja on valtuutuksen antaessaan asunut tosiasiallisesti (”habitual residence”) ulkomailla, valtuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen sovelletaan lähtökohtaisesti valtuuttajan asuinpaikkavaltion lakia. Ratkaisevaa on siis asuinpaikka valtuutuksen antamisen eli valtakirjan allekirjoittamisen ja valtuutetulle luovuttamisen tai ilmoittamisen ajankohtana, mahdollinen myöhempi muutto tai paluumuutto Suomeen ei vaikuta sovellettavan lain määräytymiseen. Asuinpaikkavaltion laki saattaa edellyttää esimerkiksi valtuutuksen antamista notaarin luona ja/tai valtuutuksen rekisteröintiä jo antamisajankohtana, mutta toisaalta mitään valtuutuksen myöhempänä voimaantuloajankohtana toteutettavaa vahvistamismenettelyä (confirmation) lakiin ei välttämättä sisälly.

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen tai aikaisemmin täällä asunut henkilö voi kuitenkin sisällyttää antamansa valtakirjan tekstiin tai antaa erikseen kirjallisena määräyksen Suomen lain soveltamisesta. Siinä tapauksessa vahvistaminen voidaan aikanaan käsitellä Suomessa normaaliin tapaan, joskin vahvistaminen Suomessa on mahdollista edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 38.1 §:ssä olevan toimivaltarajauksen johdosta vain Suomessa olevan omaisuuden osalta, ellei valtuuttaja palaa Suomeen asumaan. Siltä osin mahdollisella ennen vahvistamisajankohtaa tapahtuvalla paluumuutolla siis on merkitystä, että se mahdollistaa valtuutuksen vahvistamisen myös ulkomailla olevan omaisuuden ja henkilöä koskevien asioiden osalta, jos sovellettavaksi laiksi on määrätty Suomen laki.

Kuka tahansa (= muukin kuin Suomen kansalainen tai täällä aikaisemmin asunut henkilö) voi määrätä Suomen lain sovellettavaksi antamansa edunvalvontavaltuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen siltä osin, kuin kysymys on valtuuttajan Suomessa olevasta omaisuudesta.

Jos asiakkaanne haluaa antaa Suomen lain mukaisen edunvalvontavaltuutuksen, ei liene missään tilanteessa haitallista, jos valtakirjan tekstiin sisällytetään määräys siitä, että valtuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen on sovellettava Suomen lakia. Näin ollen sellaisissakin tilanteissa, joissa asuinpaikkavaltio voi olla tulkinnanvarainen, on suositeltavaa varmuuden vuoksi sisällyttää lainvalintamääräys valtuutukseen.

Valtakirjoja laadittaessa on myös syytä huomioida, että asiakas saattaa esim. sanoa, että hänellä on ”kotikunta” Suomessa, tai että hän on ”kirjoilla” täällä. Tämä ei silti välttämättä tarkoita sitä, että hänen tässä tarkoitettu asuinpaikkansa olisi täällä, vaan kyseessä saattaa olla edellisessä kappaleessa tarkoitettu dubiotilanne.

Joissakin Digi- ja väestötietovirastossa vireillä olleissa vahvistamisprosesseissa valtuuttaja on vielä ollut siinä kunnossa, että hän on pystynyt prosessin aikana antamaan kirjallisen määräyksen Suomen lain soveltamisesta aiemmin antamaansa valtuutukseen. Tämä voi kuitenkin olla erittäin hankalaa, eikä tietysti ole mahdollistakaan, jos valtuuttaja ei enää ymmärrä asian merkitystä.

Kotimaisessa edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa lainvalintaa koskeva säännös on 40 §:ssä:

”40 §

Sovellettava laki

Edunvalvontavaltuutuksen olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa valtuuttajalla valtuutuksen antaessaan oli asuinpaikka, jollei valtuuttaja ole kirjallisesti määrännyt jonkin 2 momentissa mainitun valtion lakia sovellettavaksi.

Valtuuttaja voi määrätä, että 1 momentissa mainitun lain asemesta sovelletaan:

1) hänen kansalaisuusvaltionsa lakia;

2) hänen aikaisemman asuinpaikkavaltionsa lakia; tai

3) sen valtion lakia, jossa hänellä on omaisuutta, tätä omaisuutta koskevalta osalta.

Holhousviranomaisen ja tuomioistuimen menettelyyn niiden käsitellessä tässä laissa tarkoitettua asiaa sekä muutoinkin tapaan, jolla edunvalvontavaltuutusta käytetään, sovelletaan Suomen lakia.

Viittauksella vieraan valtion lakiin ei 1 ja 2 momentissa tarkoiteta asianomaisen vieraan valtion lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070648#L7P40

Normihierarkisesti kotimaisen lain säännöksen yläpuolella on oikeastaan Haagin aikuistensuojelusopimuksen 15 artikla, joka kuitenkin on käytännössä samansisältöinen:

”15 artikla

  1. Jollei jotakin 2 kappaleessa mainittua lakia ole nimenomaisesti ja kirjallisesti osoitettu sovellettavaksi, aikuisen sopimuksella tai yksipuolisella oikeustoimella myöntämän sellaisen edustusvallan olemassaoloon, laajuuteen, muuttamiseen ja lakkaamiseen, joka tulee käytettäväksi kun aikuinen ei kykene suojelemaan etujaan, sovelletaan sen valtion lakia, jossa aikuisella oli asuinpaikka sopimuksen tai oikeustoimen tekohetkellä.
  2. Ne valtiot, joiden laki voidaan osoittaa sovellettavaksi, ovat:

a) valtio, jonka kansalainen aikuinen on;

b) valtio, jossa aikuisella aikaisemmin oli asuinpaikka;

c) valtio, jossa aikuisella on omaisuutta, tämän omaisuuden osalta.

  1. Edustusvallan käyttämisen tapaan sovelletaan sen valtion lakia, jossa edustusvaltaa käytetään.”

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2011/20110011#idm46494958184160

Haagin sopimuksen selitysmuistiossa (kohta 101, s. 73) otetaan tiukka kanta nimenomaisuuden ja kirjallisuuden vaatimukseen:

Paragraph 1 requires, finally, that the law chosen has been “designated expressly in

writing”. This wording noticeably avoids that used in the Conventions on the law

applicable to contracts, namely the Rome Convention of 19 June 1980, concluded between

the Member States of the European Union, the Hague Conventions of 15 June 1955 and

22 December 1986 on sales and of 14 March 1978 on the law applicable to agency. With

differing forms of words, these different Conventions allow to a greater or lesser extent

an implicit although in principle definite choice of the applicable law. Very widespread

agreement became apparent in favour of completely forbidding implicit choice here, from

a desire to avoid all uncertainty in the law applicable to the powers which, ex hypothesi, will

be exercised at a time when the adult who conferred them is no longer in a position to

protect his or her interests.

https://assets.hcch.net/docs/1509ab33-c2fe-4532-981c-7aa4dad9ba45.pdf

Sopimusvaltiona Suomi on kansainvälisesti sitoutunut noudattamaan sopimuksessa sovittua.

Yhteistyöterveisin

Kimmo Luojus
henkikirjoittaja / häradsskrivare
julkinen notaari, varatuomari / notarius publicus, vicehäradshövding

Digi- ja väestötietovirasto / Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
PL / PB 1004, 00531 Helsinki / Helsingfors
Puhelin / Tfn 0295 536 256 (suomeksi) / 0295 536 305 (på svenska), klo/kl. 9.00-12.00
kimmo.luojus@dvv.fi
www.dvv.fi

Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät vuoden 2020 alusta Digi- ja väestötietovirastoksi. Viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Virasto toimii useilla paikkakunnilla Suomessa. Lue lisää: www.dvv.fi