Asiantuntija kertoo tämän päivän Hesarissa: ”uhattuina ovat erityisesti ammatit, joissa käsitellään tekstiä sekä tietomassoja ja tehdään niistä yhteenvetoja. Erilaisten tekoälysovellusten ansiosta tekstiä ja tietoa on mahdollista käsitellä ja muokata tavalla, johon ihminen ei pysty. Oikeastaan kaikki akateemiset ammatit liittyvät jollain tavalla tekstin ja tiedon käsittelyyn, koostamiseen ja raportointiin. Yhteiskuntatieteelliset, humanistiset ja kauppa- ja hallintotieteelliset ammatit merkittävimpinä”, Erola listaa.
Bloomberg Law väittää hiukan vastaan: ”AI ei voi korvata analysointitaitoja ja syvällistä ajattelua, joita lakimiehet tarvitsevat. Lisäksi menestyvien lakimiesten on kehitettävä ja osoitettava erinomaiset asiakassuhde- ja johtamistaidot – molemmat vaativat inhimillistä tekijää.
Lisäksi monet lakialan ammattilaiset itse suhtautuvat epäilevästi tällaisen korvaamisen ajatukseen. Itse asiassa 72 % kyselyyn vastanneista lakialan ammattilaisista sanoi olevansa ’vahvasti eri mieltä’ siitä, että generatiivinen AI korvaisi lakimiehet.”
Jotakin Bloomberg Law myöntää kuitenkin muuttuvan: ”Tuleeko AI korvaamaan lakimiesavustajat? On mahdollista, että AI voi korvata joitakin perustason lakimiesavustajia, jotka työskentelevät yksinkertaisten tehtävien parissa, kuten:
Oikeudellisen tiedon kerääminen ja analysointi eri lähteistä
Tosiasioiden ja löydösten järjestäminen
Relevanttien lakien ja tapausten tunnistaminen
Asianajajien laatimien asiakirjojen tarkistaminen
AI-pohjaiset järjestelmät ja työkalut pystyvät jo nyt hoitamaan monia näistä aiemmin aikaa vievistä tehtävistä hetkissä, tuntien sijaan.”
Lainaukset Bloomberg Lawn kirjoituksesta tein Chat GPT:n avulla eikä kääntäjää tai omaa kielitaitoa tarvittu. Artikkelin kuva on myös AIvoitus.
Voisiko asiakas tarkastaa asianajajansa tekstejä AI:n avulla mahdollisia puutteita havaitakseen…