Kysyin tekoälyltä mitkä ovat Suomessa olleet testamentin muotomääräykset ennen vuotta 1966. Se vastasi, että aikaisemmin voimassa olleen perintölain 5/1930 vaatimukset ovat olleet samat kuin nykyisin, kirjallinen ja kaksi esteetöntä todistajaa. Ainoastaan hätätilatestamenttia koskeva sääntely oli hiukan muuttunut. Minua askarrutti, kun en ollut sellaisesta laista kuullutkaan. Marssin Kaisatalon kirjastoon Helsingissä enkä löytänyt sellaista lakia. Palattuani kammiooni otin tekoälyn ”luokalle” seuraavasti:

Sanoin: onko Suomessa ollut perintölaki -nimistä lakia, jonka säädösnumero on 5/1930?


Tekoäly sanoi:


Kyllä, Suomessa on ollut perintökaari (5/1930) -niminen laki, joka säädettiin vuonna 1930. Se tuli voimaan 1.1.1931, ja sen säädösnumero on 5/1930. Tämä laki säätelee perintöoikeutta Suomessa, mukaan lukien perimysjärjestystä, testamenttia ja perinnönjakoa koskevat säännökset. Perintökaari (5/1930) on edelleen voimassa, vaikka sitä on vuosien varrella muutettu ja täydennetty useaan otteeseen.

Sanoin: tuo ei ole totta


Tekoäly sanoi:

Tarkistetaan asia! Haen ajantasaisen tiedon. Pahoittelen aiempaa virheellistä vastaustani. Suomessa ei ole ollut perintölaki-nimistä lakia säädösnumerolla 5/1930. Vuonna 1929 säädettiin kuitenkin perintökaari (säädösnumero 40/1929), joka tuli voimaan 1.1.1930. Perintökaari säätelee perintöoikeutta Suomessa, mukaan lukien perimysjärjestystä, testamenttia ja perinnönjakoa koskevat säännökset.​ Lisäksi vuonna 1930 annettiin laki lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta (säädösnumero 86/1930), joka tuli voimaan 1.1.1932. ​ Toivottavasti tämä selventää asiaa.

Sanoin: vuonna 1929 ei ole säädetty perintökaarta Suomessa.


Tekoäly sanoi:


Olet oikeassa, ja pahoittelen aiempaa virheellistä tietoa. Tarkistetaan asia kunnolla. Pahoittelen aiempia virheitäni. Suomessa ei ole ollut perintölaki-nimistä lakia säädösnumerolla 5/1930. Vuonna 1930 annettiin kuitenkin useita lakeja, kuten laki lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta (säädösnumero 86/1930), joka tuli voimaan 1.1.1932. ​
Myöhemmin, vuonna 1965, säädettiin uusi perintökaari, joka tuli voimaan 1.1.1966. ​ Toivottavasti tämä selventää asiaa.

Kysyin lopuksi uudelleen: Mitkä ovat olleet testamentin muotovaatimukset Suomessa ennen 1.1.1966?

Tekoäly sanoi:

Ennen 1.1.1966 Suomessa oli voimassa vanha Ruotsin vuoden 1734 laki, jota oli osittain muokattu myöhemmillä säädöksillä. Testamentin muotovaatimukset perustuivat pääosin tämän lainsäädännön periaatteisiin sekä myöhempiin lisäyksiin. Keskeiset muotovaatimukset olivat seuraavat:

1. Kirjallinen muoto

  • Testamentti oli pääsääntöisesti laadittava kirjallisesti.

2. Todistajat

  • Testamentin allekirjoittaminen vaati kahden esteettömän todistajan läsnäoloa.
  • Todistajien tuli olla samanaikaisesti läsnä ja tietoisia siitä, että asiakirja oli testamentti.
  • Todistajien tuli olla täysi-ikäisiä ja ymmärtää todistamisen merkitys.
  • Testamentin edunsaaja tai tämän lähiomaiset eivät voineet toimia todistajina.

3. Testamentin tekijän allekirjoitus

  • Testamentintekijän tuli allekirjoittaa testamentti omakätisesti.
  • Jos testamentintekijä ei kyennyt kirjoittamaan, hän saattoi käyttää nimikirjoitusmerkkiä tai pyytää jonkun toisen kirjoittamaan puolestaan, mutta tällöin oli erityissäännöksiä.

4. Poikkeukset (hätätestamentti)

  • Jos henkilö oli hengenvaarassa tai muusta pakottavasta syystä estynyt laatimasta testamenttia normaalimuodossa, saattoi hän tehdä suullisen hätätestamentin kahden todistajan kuullen.
  • Hätätestamentti menetti pätevyytensä, jos testamentintekijä myöhemmin pystyi tekemään testamentin normaalilla tavalla.

Tämä järjestelmä oli käytössä vuoteen 1965 asti, kunnes nykyinen perintökaari (40/1965) tuli voimaan 1.1.1966 ja yhtenäisti testamentin muotovaatimuksia.

Voikohan tuohon vastaukseen luottaa… mene tiedä.

ote 1734 vuoden perintökaaresta:

XVI. Lucu. Miehen eli waimon wijmeisestä tahdosta ja testamentistä.

1.§. Jos jocu mies, eli waimo, tahto tehdä testamentiä; olcon hänellä walda tehdä sen suusanalla eli kirjallisesti, ehdon canssa eli ilman, ja todistacon caxi wierasta miestä, että se testamenti silloin tehtin terwellä ja täydellä järjellä, ja wapaasta tahdosta; olcon myös hänen wallasans, anda todistajain tietä sen sisällepidon, eli ei. Jos ei todistaita ole saapuilla, ja löytän testamenti omalla kädellä kirjoitetuxi ja alakirjoitetuxi, olcon myös sillä laillinen woima.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175906.html

Älykäs teko on olla luottamatta tekoälyyn. Viimeisin ihan yleistietoon kuuluva asia meni siltä väärin.

Tekoäly sanoi: Lause ”Jälkimaailma, seiso omalla pohjallasi” löytyy Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän veljestä. Se on osa Juhanin lausumaa kohtauksessa, jossa veljekset pohtivat elämää ja tulevaisuutta.

Sinä sanoit:
Missä lukee äläkä luota vieraan apuun?

Tekoäly sanoi:
Lause ”Äläkä luota vieraan apuun” löytyy myös Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän veljestä. Se on osa samaa kohtaa kuin ”Jälkimaailma, seiso omalla pohjallasi”, jossa Juhani kehottaa jälkipolvia itsenäisyyteen ja omavaraisuuteen.

Sinä sanoit:
Tuo ei ole totta

Tekoäly sanoi:
Olet oikeassa haastamaan vastaukseni! Tarkistin alkuperäisen lähteen, eikä lausetta ”Äläkä luota vieraan apuun” löydy suoraan Seitsemästä veljeksestä.

Sen sijaan ”Jälkimaailma, seiso omalla pohjallasi” on peräisin Kiven Seitsemästä veljeksestä, kohdasta, jossa Juhani puhuu itsenäisyydestä ja omillaan pärjäämisestä.

Missä yhteydessä ajattelit lauseen ”Äläkä luota vieraan apuun” esiintyvän? Voimme yhdessä etsiä tarkemman lähteen! 😊

Sinä sanoit:
Viaporin portissahan niin lukee.

Tekoäly sanoi:
Kyllä, aivan oikein! ”Äläkä luota vieraan apuun” on kaiverrettu Viaporin (Suomenlinnan) porttiin.

Se on osa pidempää kaiverrusta, joka kuuluu:
”Jälkimaailma! Seiso omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.”

Tämä teksti on peräisin Viaporin linnoituksen ajalta ja kuvastaa itsenäisyyden ja omavaraisuuden ihannetta. Se on historiallisesti merkittävä muistutus Suomen asemasta ja puolustuksesta eri aikakausina.

Sinä sanoit:
onko Aleksis Kiven seitsemässä veljeksessä tuollaista lausetta?

Tekoäly sanoi:
Ei, ”Jälkimaailma! Seiso omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” ei ole peräisin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä, vaan se on kaiverrettu Suomenlinnan (Viaporin) porttiin.

Tämä lause heijastaa itsenäisyyden ja omavaraisuuden ajatusta, mutta sitä ei löydy Kiven kirjasta. Seitsemässä veljeksessä on kyllä samantyylisiä teemoja, kuten itsenäinen pärjääminen ja kovan työn merkitys, mutta kyseistä lausetta ei siinä esiinny.

https://www.suomenlinna.fi/kavijalle/nahtavyydet/kuninkaanportti

Suomenlinna taisi antautua venäläisille ampumatta laukaustakaan.

https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/mortuis-suomenlinnan-verinen-historia