Kysyin Valvontalautakunnalta seuraavaa:
Tutkintavankina istuva asiakkaani pyytää postimerkkejä ja lähettämään vankitililleen rahaa, että hän voisi olla minuun yhteydessä kirjeitse ja puhelimitse. Mahdollisesti varoja päätyisi muihinkin tarkoituksiin – enhän saata valvoa.
Ilmeisesti kympeistä on kysymys. mahdollisesti tyyliin kymppi kaks viikossa. Vankilasta soittaminen on kuulemma kallista ja ulosmittaus on päällä. Sellinaapureiden mukaan asianajajat/lakimiehet harrastavat sellaista.
Oman muistini mukaan kympinkin antamisesta tai lainaamisesta asiakkaalle voi saada huomautuksia tai jopa vakavampia seurauksia. Olikohan joku asianajaja erotettukin sellaisesta vai lieneekö urbaani legenda.
Mikä mahtaa olla valvontalautakunnan ratkaisukäytäntö tällaisessa?
Vastaukseksi sain:
Hei,
Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä kyseisenlaisesta menettelystä on saanut seuraamuksen eikä sitä ole pidetty mitenkään hyväksyttävänä. Ainakin asianajajaa koskien on katsottu, että sellainen menettely on ollut ristiriidassa tapaohjeiden 3.5 ja 5.7 kohtien kanssa.
Ystävällisin terveisin
VALVONTALAUTAKUNTA
Samanlaisen vastauksen sain oman yhdistyksemme hallituksen jäseniltä ja eettisen valiokuntamme puheenjohtajalta.
