Onko maailmassa maita, joissa vaimoa saa kurittaa ilman rangaistusta?

1. Lähtökohta: kansainvälinen oikeus

Nykyisessä kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä ei ole valtiota, jonka lainsäädäntö nimenomaisesti sallisi aviomiehen fyysisen väkivallan puolisoaan kohtaan.

Keskeinen normatiivinen kehikko muodostuu muun muassa seuraavista sopimuksista:

Nämä instrumentit eivät tee väkivallasta automaattisesti rangaistavaa kaikissa valtioissa, mutta ne muodostavat vahvan kansainvälisen standardin.

2. Kriminalisoinnin globaali tila

YK:n UN Women – Global Database on Violence against Women osoittaa, että valtaosassa maailman valtioita on nykyisin jonkinlainen lainsäädäntö, joka kriminalisoi perheväkivallan tai kattaa sen yleisten pahoinpitelysäännösten kautta.

UN Women – Global Database:
https://evaw-global-database.unwomen.org/

Maailmanpankin raportti Women, Business and the Law seuraa systemaattisesti lainsäädäntöä, joka koskee naisten oikeudellista suojaa, mukaan lukien perheväkivalta.

World Bank – Women, Business and the Law:
https://wbl.worldbank.org/

Näiden tietokantojen mukaan valtaosassa maita perheväkivalta on kriminalisoitu joko erillisellä “domestic violence” -lailla tai yleisten rikoslain pahoinpitelysäännösten kautta.

3. Oikeudellinen sallittavuus vs. heikko suoja

Keskeinen ero maiden välillä ei yleensä ole siinä, että väkivalta olisi laillista, vaan siinä:

  • onko olemassa erillinen perheväkivaltalaki
  • onko teko virallisen syytteen alainen
  • kuinka tehokkaasti lakia pannaan täytäntöön
  • onko suojamääräysjärjestelmä käytännössä toimiva

Human Rights Watch ja Amnesty International ovat raportoineet tilanteista, joissa lainsäädäntö on olemassa, mutta täytäntöönpano on heikkoa.

Human Rights Watch – Domestic Violence reports:
https://www.hrw.org/topic/womens-rights/domestic-violence

Amnesty International – Violence against women:
https://www.amnesty.org/en/what-we-do/discrimination/womens-rights/

4. Esimerkki lainsäädännöllisestä muutoksesta: Venäjä

Vuonna 2017 Venäjällä muutettiin rikoslakia siten, että ensikertainen “lievä pahoinpitely” perhepiirissä saattoi johtaa hallinnolliseen seuraamukseen rikosoikeudellisen sijaan.

Library of Congress – Russia: Decriminalization of Domestic Violence (2017):
https://www.loc.gov/item/global-legal-monitor/2017-02-02/russia-domestic-violence-decriminalized/

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Tunikova ym. v. Russia (2021) käsittelee Venäjän järjestelmän rakenteellisia puutteita perheväkivallan torjunnassa:
https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-213869

On tärkeää huomata, että tämä ei tarkoittanut väkivallan laillistamista, vaan seuraamusjärjestelmän muuttamista.

5. Onko missään maassa nimenomainen “kuritusoikeus”?

Nykyisessä julkisessa lainsäädännössä ei ole tunnistettavissa valtioita, joissa olisi voimassa säännös, joka antaisi aviomiehelle oikeuden fyysiseen kurittamiseen ilman rangaistusuhkaa.

Historiallisesti tällaisia normeja on ollut esimerkiksi:

  • Englannissa common law -tradition varhaisvaiheissa
  • useissa Euroopan valtioissa ennen 1900-lukua

Nämä on sittemmin kumottu.

6. Johtopäätös

  • Lainsäädännöllisesti vaimon pahoinpitely on nykyisin rikos käytännössä kaikissa valtioissa joko yleisten pahoinpitelysäännösten tai erillisen perheväkivaltalain nojalla.
  • Merkittävät erot maiden välillä koskevat täytäntöönpanoa, suojamekanismeja ja seuraamusten ankaruutta.
  • Kansainvälinen normikehikko (CEDAW, Istanbulin sopimus, YK:n julistukset) ei hyväksy puolison kurittamista.

Siten kysymys ei nykymaailmassa ole siitä, missä väkivalta olisi muodollisesti sallittua, vaan siitä, missä oikeudellinen suoja on tosiasiallisesti tehokas.