Rakenteelliset syyt ja kansainvälinen vertailu
Verovilppi – olipa kyse harmaasta taloudesta, kuittikaupasta, alv-petoksista tai aggressiivisesta voitonsiirrosta – on ilmiö, joka esiintyy kaikissa verojärjestelmissä. Kysymys ei ole siitä, onko verovilppiä olemassa, vaan siitä, miksi se toistuu rakenteellisesti eri maissa ja eri talousjärjestelmissä.
1. Taloustieteellinen perusmalli: riski–hyöty-laskelma
Taloustieteessä verovilppiä selitetään usein Gary Beckerin rikosteoreettisella mallilla: yksilö vertailee
- kiinnijäämisriskiä
- seuraamusten ankaruutta
- saavutettavaa taloudellista hyötyä
Jos kiinnijäämisriski on pieni ja sanktiot koetaan hallittaviksi, vilpin kannustin kasvaa.
OECD:n veronkiertoa ja veropetoksia koskevissa raporteissa korostetaan nimenomaan:
- havaitsemisriskin merkitystä
- tietojenvaihdon tehokkuutta
- valvontateknologian tasoa
OECD – Fighting Tax Crime:
https://www.oecd.org/tax/crime/
2. Veromoraali ja luottamus valtioon
Verovilppi ei selity pelkästään taloudellisella laskelmalla. Tutkimuksissa on havaittu, että:
- korkea luottamus viranomaisiin
- kokemus verovarojen oikeudenmukaisesta käytöstä
- matala korruptio
vähentävät verovilppiä.
World Bank – Governance Indicators:
https://info.worldbank.org/governance/wgi/
Transparency International – Corruption Perceptions Index:
https://www.transparency.org/en/cpi
Maissa, joissa korruptio on korkeaa ja julkisen vallan legitimiteetti heikko, veromoraali on usein alhaisempi.
3. Kansainvälinen vertailu
Pohjoismaat (esim. Suomi, Ruotsi, Norja)
- Korkea verotus
- Korkea luottamus viranomaisiin
- Laaja digitaalinen raportointi
OECD:n ja Euroopan komission selvitysten mukaan harmaan talouden osuus BKT:stä on Pohjoismaissa suhteellisesti alhainen verrattuna moniin muihin alueisiin.
Euroopan komissio – VAT Gap Reports:
https://taxation-customs.ec.europa.eu/taxation/vat/vat-gap_en
Keskeinen tekijä: laaja sähköinen raportointi ja tehokas verovalvonta.
Etelä-Eurooppa
Useissa Etelä-Euroopan maissa on raportoitu:
- korkeampi käteistalouden osuus
- suurempi arvonlisäveron “VAT gap”
Euroopan komission VAT Gap -raportit osoittavat maiden välisiä eroja arvonlisäveron kertymäpoikkeamissa.
VAT Gap Data Portal:
https://taxation-customs.ec.europa.eu/taxation/vat/vat-gap_en
Eroihin vaikuttavat muun muassa:
- yritysrakenne (paljon pieniä yrityksiä)
- käteismaksamisen yleisyys
- valvonnan tehokkuus
Yhdysvallat
IRS:n (Internal Revenue Service) arvioima “tax gap” on merkittävä, erityisesti:
- pienyrityksissä
- itsenäisissä ammatinharjoittajissa
- käteisperusteisissa toiminnoissa
IRS – Tax Gap Estimates:
https://www.irs.gov/newsroom/the-tax-gap
Keskeinen havainto: kolmannen osapuolen raportointi (esim. palkkatulot) vähentää vilppiä merkittävästi.
Kehittyvät taloudet
IMF:n ja World Bankin mukaan:
- laaja epävirallinen talous
- heikko hallintokapasiteetti
- alhainen valvontakyky
johtavat suurempaan veropohjan vuotoon.
IMF – Revenue Administration:
https://www.imf.org/en/Topics/Taxation
World Bank – Informal Economy Data:
https://www.worldbank.org/en/topic/macroeconomics/brief/informal-economy
4. Yritysten kansainvälinen verosuunnittelu
Monikansallisten yritysten osalta verovilppi ei aina ole rikollista, vaan kyse voi olla:
- aggressiivisesta verosuunnittelusta
- voitonsiirrosta matalan verotuksen maihin
OECD:n BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting) pyrkii rajoittamaan tätä ilmiötä.
OECD – BEPS Project:
https://www.oecd.org/tax/beps/
5. Rakenteelliset syyt verovilpin suosioon
Verovilppiä lisäävät tekijät:
- Korkea veroaste ilman vastaavaa legitimiteettiä
- Monimutkainen verolainsäädäntö
- Matala kiinnijäämisriski
- Käteistalouden laajuus
- Heikko kansainvälinen tietojenvaihto
Vastaavasti sitä vähentävät:
- digitaalinen raportointi
- automaattinen tietojenvaihto (OECD CRS)
- tehokas seuraamusjärjestelmä
- korkea hallinnon legitimiteetti
OECD – Common Reporting Standard (CRS):
https://www.oecd.org/tax/automatic-exchange/common-reporting-standard/
6. Johtopäätös
Verovilppi on suosittua siellä, missä:
- riskin ja hyödyn suhde on vilpin kannalta suotuisa
- valvonta on heikkoa
- luottamus valtioon on alhainen
Se ei ole kulttuurinen poikkeama, vaan rakenteellinen ilmiö, joka syntyy verojärjestelmän, hallinnon ja kannustimien yhteisvaikutuksesta.